C1SM: Nakkisormet vs. Family

On aika.

SM-karsinnoista on käynyt matka runkosarjan sekä puolittaisten että kokonaisten välierien kautta SM-loppuottelusarjaan. Jäljellä on enää kaksi tuon matkan varmimmalla ja tuloksellisimmalla askeleella taivaltanutta joukkuetta.

Nakkisormet Lappeenrannasta ja Family Tampereelta.

Finalistien taival on ollut keskenään kovin erilainen, mutta molempia yhdistää ryhmän kyvykkyys suoriutua Joukkueena kauden tärkeimmällä hetkellä. Sen myötä loppuottelusarjassa kohtaa kaksi huippunälkäistä, kaiken panostavaa Joukkuetta. Tämä lupaa sarjan suhteen enemmän kuin hyvää.

On aika kauden parhaimpien otteluiden.

Kaudella 2013-2014 SM-sarjan Itälohkossa kuudenneksi sijoittunut - ja sen myötä runkosarjaan jäänyt - NST sai täksi kaudeksi merkittäväsi valoisammat lähtökohdat, kun tulevan finaalivastustajan Classicin riveissä runkosarjan pistepörssin voittanut ja pudotuspeleissä toiseksi parhaana pistemiehenä pronssimitalin kuitannut Joona Rantala vaihtoi maisemaa Lappeenrantaan. Keskinkertainen ryhmä sai mahdollisuuden kehittyä huipulle niin joukkueena kuin yksilötasolla - ja siinä se myös onnistui.

Elokuun lopun SM-karsintojen ensimmäisessä vaiheessa Nakkisormet jäivät SSV:n taakse lohkokakkoseksi yhden maalin erolla, mutta toisessa vaiheessa niistivät SM-sarjapaikan Blackbirdsin nenän edestä. Jo tuolloin kasassa oli ylivertainen JJJ-ketju (Joonatan Kovanen, Joona Rantala ja Juuso Kekki), jonka panos joukkueelle on ollut elintärkeä aivan kalkkiviivoille saakka.

Runkosarjassa NST hävisi ainoastaan neljässä pelissä (kahdesti Steelersille ja kerran Classicille sekä SSV:lle) ja menetti kerran tasapelin myötä pisteen Erälle. Lopputulemana sarjan tasaisin juoksu ja runkosarjan voitto. Lappeenrantalaiset takoivat runkosarjaan 244 maalia (47 maalia toiseksi parasta viimeistelyjoukkuetta enemmän!!) JJJ-ketjun miehittäessä koko sarjan pistepörssin kolmen kärkisijaa - vieläpä suvereenisti. Kolikon kääntöpuolena NST päästi runkosarjassa neljänneksi eniten maaleja, joten on täysin perusteltua väittää, että joukkue eli ja hengitti JJJ-ketjunsa tehokkuuden kautta.

Mutta summa summarum, pelin vapauttaminen kannatti ja NST pääsi valikoimaan puolivälierävastustajaansa ensimmäisenä. Vastustajaksi valikoitui alueellisista sarjoista pudotusepelikarkeloihin noussut TPS, joka taipui suoraan kahdessa ottelussa. Välieräsarja Tapanilan Erää vastaan olikin sitten toista maata. Klooniarmeijan ryöstöretken jälkeen sarja ratkottiin jatkoajoilla, jotka molemmat kääntyivät Lappeenrantalaisten eduksi. Viimeistään Erä-sarja osoitti kasvua tapahtuneen JJJ-ketjun takana ja sydän Joukkueelle löi kiivaammin.

Kahden viimeisen Erä-pelin maalirohmuin lappeenrantalainen oli nimittäin molemmat jatko-ajat ratkaissut Juho Pesari eikä tehojen valossa paljoa "Juho-Pekkaa pahemmaksi" jääneet herrat Santeri Turppo, Saku Kuittinen, Severi Korte tahi Tiitus Pääkkölä. Siinä missä Erä onnistui pitämään JJJ-ketjun viisaasti suhteellisen vähillä tehoilla (esimerkiksi Juuso Kekki kahteen viimeiseen peliin 1+1) syntyi oikealla hetkellä liikehdintää heidän takanaan.

Kauden 2013-2014 pronssimitalisti Classic menetti siis ykköstykkinsä Lappeenrantaan, mutta hermostunut kynsien pureskelu päättyi viimeistään, kun Antti Suoraniemi siirsi kesän aikana C1-edustuksensa Steelersistä Tampereelle. Tasapainottavampana pelaajana Suoraniemi toi Classicin ykkösnyrkkiin mukanaan entistä vahvempaa viisikkovoimaa, joka näkyy myös joukkueen kokonaistekemisessä erityisesti tällä hetkellä.

Elokuun SM-karsinnoista Classic eteni sanalla sanoen helposta ensimmäisen vaiheen lohkostaan suvereenisti suoraan SM-sarjaan. Mutta sitten kaikki ei ollutkaan enää niin helppoa...

Classic tuskaili syyskauden jälkeen sarjassa yhdeksäntenä eikä pudotuspelipaikka näyttänyt edes kovinkaan todennäköiseltä. Joukkue onnistui voittamaan ainostaan neljä joukkuetta ja oli esimerkiksi kolmansissa erissä sarjan huonoin joukkue. Pelin sisällä suoritus ei kantanut täyttä 60 minuuttista ja eväät reagoida tähän näyttivät syödyiltä. Jälkikäteen on helppo sanoa, että joukkue alisuoritti materiaaliinsa nähden rankasti.

Kilttejä Familyn herrasmiehet tuntuivat kuitenkin olleen, sillä joulupukin säkistä (tai uuden vuoden tinoista, miten vain) löytyi täysin uusi vaihde. Classic menetti sarjassa vuodenvaihtaan jälkeen ainoastaan yhden pisteen ja löi pöytään erityisesti viisikkopuolustamisen suhteen sarjan vahvimmin suorittavan kokonaisuuden. Juho Pietilän, Antti Suoraniemen ja Aaro Helinin muodostama ykkösnyrkki oli (ja on!) sarjan ehdotonta eliittiä, maalilla Pietari Jääskeläinen tarjoaa joukkueelleen järjestäen mahdollisuuden voittaa ja, kun näiden herrojen takaa alkoi löytyä apuja varsinkin tehotilastoissa näkymättömässä työssä, on keitos ollut jo pitkään menestysvalmis. Kipuaminen runkosarjan yhdeksänneltä sijalta aina kolmanneksi on jo sellaisenaan huikea Joukkuesuoritus.

Ja se kertoo myös Classicin taustojen kasvusta: joukkueen tekeminen täydentyi, täsmentyi ja särmäytyi, kun osaaminen taustoilla lisääntyi ja tiimin toimi enemmän jäsentensä vahvuuksilla. Esimerkillinen reagointisuoritus silläkin saralla.

Puolivälierissä Classic kohtasi myöskin kovassa kevätkunnossa olleen SSV:n ja eittämättä vähintään välieräsarjan arvoinen kohtaaminen tarjosi Classicille mahdollisuuden jalostua lyhyessä ajassa myös pudotuspelijoukkueeksi. Voitoin 2-1 tamperelaiset etenivät välieriin ja viime kevään hopeajoukkueen, Steelersin, vastustajaksi.

Steelers kykeni haastamaan Classicin vasta sarjan toisessa osaottelussa, mutta tämä tasonnosto tapahtui turhan myöhään ja välieräsarjassa pelkkiä kotiotteluita pelannut Suoraniemi ratkaisi joukkueelleen välieräpaikan jatkoajalla. Erityisen arvostettavan suorituksen Classicin suoraan kahdessa ottelussa kuitatusta välierävoitosta tekee sekä Steelersin tiedetty (joskin keväällä alisuorittainen) perustaso että Aaro Helinin puuttuminen molemmista peleistä. Osa kasvutarinaa sekin.

*****

Mitäpä sitä sitten voisi sanoa lauantaina alkavasta loppuottelusarjasta?

Kaukalossa kohtaa kaksi Joukkuetta, jotka ovat valmiit vaikka tarvittaessa syömään pallon. Molempien Joukkueiden timanttisten ykkösnyrkkien takaa on löytynyt merkittävä määrä pelillistä ja henkistä tasonnostoa. Classicilla on jo vyöllään kaksi merkittävää päänahkaa tämän kevään pudotuspeleistä, mutta erityisesti Erä-sarjan kiimaan jälkeen ei NST:n nahkavalikoima siitä juurikaan kalpene.

Olettaen, että ykkösnyrkit säilyttävät kevättasoaan, käydään sarjan ratkaisut duunariosastolla, penkkivalmennukssa sekä maalien suilla. Se, kuinka paljon Joukkueet pyrkivät peluutuksella kontrolloimaan vastustajansa tekemistä, tulee osoittamaan kuinka paljon ratkaisijan viittaa on tarjolla Juho Pesarin, Severi Korten, Santeri Turpon, Ville Myllysen, Aapo Iltasen tai Paavo Hakaniemen kaltaisille hahmoille.

Pelaajatyyppien kirjo on suuri. Se, miten nuo palaset kootaan kokonaisuudeksi, haastaa penkkien reagointikyvyn.

Torjuntavastuun kantaneet Oiva Lappalainen ja Pietari Jääskeläinen ovat tekemiseltään kovin erilaiset kassarit. Se, miten tämä on molemmissa leireissä luettu, avaa mahdollisuuden merkittävälle kivijalan horjuttamiselle.

Miten sarjassa sitten tulee käymään?

Niin.... No, kaksi sarjan parasta jäljellä, joten marginaalit otteluiden sisällä tulevat olemaan erittäin pienet enkä millään tavalla pitäisi yllätyksenä, että ratkaisuja tultaisiin hakemaan varsinaisen peliajan jälkeen. Siihen on olemassa kaikki elementit.

Oma kutinani on, että sarja ratkeaa suoraan kahdessa ottelussa. Sitä kummalle Joukkueelle itse epäilen kevään olevan kultainen päätin olla kertomatta, jotta tältäkin suunnalta sarja saadaan käydä puhtaalta pöydältä.

Ajattelin näin kalkkiviivoilla vain nauttia pelistä.

Mutta kerro sinä, arvoisa lukija, ihmeessä oma mielipiteesi oikean sivupalkin äänestyksen kautta.

Uljain ja kaunein voittakoon!

- Jorgos

*****

Kauden aikaisemmat kohtaamiset:
4.10 / Classic - NST   6 - 7
10.1. / NST - Classic   13 - 14 ja.

Parhaat pistemiehet aikaisemmissa kohtaamisissa:
Aaro Helin (Classic)           6 + 4 = 10
Joona Rantala (NST)          6 + 3 = 9
Joonatan Kovanen (NST)   5 + 4 = 9
Juho Pietilä (Classic)          4 + 4 = 8
Juuso Kekki (NST)           2 + 6 = 8


Maalivahdit aikaisemmissa kohtaamisissa:
Niko Veijalainen (NST)            60 min, 27/33, 81,8 %
Pietari Jääskeläinen (Classic)   121 min, 79/98, 80,6 %
Oiva Lappalainen (NST)            63 min, 35/49, 71,4 %

Sarjan ottelut (* tarvittaessa):
LA 18.4. klo 17.00 / NST - Classic / Urheilutalo, Lappeenranta
SU 19.4. klo 18.30 / Classic - NST / Spiral-halli, Tampere
* TI 21.4. klo 18.30 / NST - Classic / Urheilutalo, Lappeenranta