Tähtiä kuin Otavassa, poikia on Iittalassa

Eetu Kurkikangas (Steelers), Eemeli Akola (FBT Karhut) ja Joni Niinkoski (Erä) nähdään 1999-poikien Tähdistöottelussa sunnuntaina.

1.-2.11.2014 tärähtää Hämeenlinnan Iittala-hallissa! Tuolloin nimittäin pelataan ensimmäistä kertaa C1- ja C2-ikäluokkien Tähdistöottelut. Lauantaina lauteilla ovat 2000- ja 1999-syntyneet tyttölapset ja sunnuntaina hallin valtaavat samaisina vuosina syntyneet pojanklopit.

Ehdottomasti näkemisen arvoiset ottelut, joita voi parhaiten mainostaa sillä, että kaukalossa ei ole tuolloin ainoastaan tulevaisuuden tähtiä, vaan myös juuri tämän hetken lajin kultakimpaleita!

Itse suuntaan kulkuni Iittalaan sunnuntaina, kun vuorossa on poikien ottelut.

2000-ikäluokan suhteen on äärimmäisen mielenkiintoisa ja samalla avartavaa nähdä monta sellaista pelaajaa, joiden edesottamuksia en ole aikaisemmin omin silmin nähnytkään. Kyseistä ikäluokkaa tunnen lähinnä niiden osalta, jotka ovat olleet mukana vuotta vanhempien junioreiden peleissä, mutta nyt on oiva mahdollisuus tutustua ikäluokan priimaan enemmän! Nimet Sillanpää, Wuorenjuuri, Juuti, Ollikainen, Takala, Tuunanen ovat enemmän tai vähemmän tuttuja.

Sitten onkin 99.

Hehkutettua on tullut kyseistä ikäluokkaa monen monituista kertaa, eikä syyttä. Kyseessä on kultaisuutta enteilevä vuosikerta. jonka timantteja minulla on ollut etuoikeus nähdä läheltäkin. Väitän, että kyseisen Tähdistöottelun alkaessa positiivinen herkistyminen ei ole kovinkaan kaukana. Toivon kovasti, että jätkät pistävät parastaan ja tekevät pelistä elämyksen, joka jää elämään pitkään! Enkä epäile hetkeäkään, etteikö näin tulisi myös käymään.

99-poikien ikäluokkavalmentajat Juho Laitinen, Jani Järvinen, Mikko Tiihonen ja Mika Väisänen valitsivat 30 kenttäpelaaja ja 4 maalivahtia, joista muodostettiin joukkueet 1 ja 2. Listaus on timanttinen: tämän hetken ikäluokan laajennettu "maajoukkue". Useampi nimi oli varmasti sillä kuuluisalla hilkulla mahtua mukaan, mutta ikäluokan laadukkuus luo positiivisen tehtävän tehdä vaikeitakin valintoja pelaajien välillä.

1999-poikien Joukkue 1:n kokoonpano on seuraava:

Maalivahdit:
Akseli Collander (Rangers) // C1SM: 3 O, 24/40, 71,43 %
Olli Kuisma (TPS) // BSM: 3 O, 48/60, 83,33 %

Kenttäpelaajat:
Eemeli Akola (FBT Karhut) // C1SM: 5 O, 6+10=16
Akseli Härkönen (TPS) // BSM: 5 O, 0+1=1
Aaro Helin (Classic) // BSM: 4 O, 3+2=5 // C1SM: 5 O, 9+4=13
Konsta Kallio (OLS) // C1SM: 5 O, 17+7=23
Topias Kokkonen (SB Welhot) // C1SM: 5 O, 8+9=17
Joonatan Kovanen (NST) // C1SM: 6 O, 17+9=26
Justus Lepistö (SSV) // ei otteluita SM-sarjoissa
Veeti Mansukoski (Classic) // C1SM: 5 O, 0+1=1
Eemeli Mustamäki (SBS Wirmo) // ei otteluita SM-sarjoissa
Juho Pietilä (Classic) // BSM: 4 O, 2+2=4 // C1SM: 5 O, 12+6=18
Joona Rantala (NST) // ASM: 4 O, 1+4=5 // C1SM: 5 O, 12+18=30
Oskari Savolainen (Blackbirds) // ei otteluita SM-sarjoissa
Niko Sievola (SB Welhot) // C1SM: 5 O, 16+8=24
Emil Yletyinen (SSV) // C1SM: 6 O, 1+2=3
Aro Yrjänäinen (OLS) // C1SM: 5 O, 0+1=1

Maalinsuulla B-poikien SM-sarjaa johtavan TPS:n riveissä huimassa vireessä oleva Olli Kuisma. Lisäksi B:n SM-pelejä tällä kaudella pelanneet Akseli Härkönen, Aaro Helin ja Juho Pietilä. Oma lukunsa on C1:n SM-sarjan pistepörssikakkonen Joona Rantala, joka on pelannut myös Nuorten SM-sarjan pelejä. Kaiken kaikkiaan Joukkue 1 on tietyllä tapaa "keräilyerä", sillä sieltä ei löydy seurajoukkuerunkoa, kuten Joukkue 2:lla on.

Eemeli Mustamäellä, Oskari Savolaisella ja vastikään SSV:n C1-SM-joukkueeseen siirtyneellä Justus Lepistöllä ei ole tältä kaudelta vielä SM-sarjaotteluita.

Joukkue 1:n ennakkoon suurimmat valttikortit ovat huippuvireinen Olli Kuisma, Joona Rantala (yhdistettynä tämän kauden tutkapariin, Joonatan Kovaseen, tai viime kauden sellaiseen, Juho Pietilään), tasaisuus sekä yleisesti ottaen fyysisempi ja suoraviivaisempi materiaali

1999-poikien Joukkue 2:n kokoonpano on:

Maalivahdit:
Pietari Jääskeläinen (Classic) // C1SM: 4 O, 87/114, 80,85 %
Jaakko Kariniemi (SSV) // BSM: 1 O, 15/27, 69,23 % // C1SM: 3 O, 46/62, 79,49 %

Kenttäpelaajat:
Samu Andersson (Rangers) // C1SM: 6 O, 8+4=12
Justus Kainulainen (HU-46 / Steelers) // BSM: 5 O, 17+5=22 // C1SM: 5 O, 11+11=22
Eero Kivimäki (Steelers) // C1SM: 5 O, 2+3=5
Konsta Kupela (Erä) // C1SM: 6 O, 6+7=13
Eetu Kurkikangas (Steelers) // C1SM: 5 O, 4+9=13
Lauri Laine (Erä) // C1SM: 6 O, 8+1=9
Juho Mäkelä (Erä) // C1SM: 6 O, 3+2=5
Konsta Mäntylä (Rangers) // C1SM: 5 O, 7+4=11
Joni Niinikoski (Erä) // BSM: 6 O, 1+2=3
Toni Rintala (SSV) // C1SM: 6 O, 17+13=30
Max Seilonen (Erä) // C1SM: 6 O, 7+2=9
Tommi Sirkka (SSV) // BSM: 2 O, 1+0=1 // C1SM: 4 O, 4+4=8
Anssi Suoraniemi (SC Urbans / Classic) // BSM: 5 O, 1+2=3 // C1SM: 4 O, 5+12=16
Matias Tekoniemi (Erä) // C1SM: 6 O, 3+5=8
Eemeli Tikkanen (Steelers) // C1SM: 5 O, 0+2=2

Ryhmän rungon muodostaa viime kauden SM-finalistien Erän ja Steelersin pelaajat - vaikkakin kaikki kyseisten seurojen väreissä viilettävät pelaajat eivät kyseisiä finaaleja keväällä pelanneetkaan. Erän alavireisesti suorittaneesta C1-joukkueesta mukana on peräti 5 pelaajaa. Maalilla tasainen, joskin erityylinen kaksikko, josta Pietari Jääskeläinen on ollut C1-SM-sarjan kuumin maalivahti, kun arvioi torjuntaprosenttia suhteessa torjuntamäärään (87). Kakkosjoukkueessa kaikilla on vyöllään tältä kaudelta SM-pelejä. Jaakko Kariniemellä, Justus Kainulaisella, Joni Niinikoskella, Tommi Sirkalla ja Antti Suoraniemellä peräti B-poikien SM-sarjasta. Kainulainen johtaa B-SM-sarjan pistepörssiä, joka on huikea suoritus! Eikä huono ole hänen C1-sarjan pistesaldonsakaan.

Joukkue 2:n eduksi voi katsoa vahvemman seurajoukkuerungon (Erä+Steelers), koko ryhmän SM-sarjakokemuksen sekä sen, että ryhmästä löytyy sekä B-SM-sarjan että C1-SM-sarjan pistepörssiykköset: Justus Kainulainen (beessä 17+5) ja Toni Rintala (ceessä 17+13)!

Miten ottelussa sitten tulee käymään?

Rehellisesti sanottuna sillä ei ole minulle mitään merkitystä. Kunhan ottelu on laadukas, vauhdikas, täynnä näyttäviä yksilösuorituksia, komeita maaleja, huipputorjuntoja ja säilyy tasaisena loppuun saakka!

Toivottavasti joku videoi kyseisen ottelun ja mahdollistaisi vähintäänkin koosteen tekemisen kaikkien ihailtavaksi (tästä olisin iloinen, jos joku vinkkaisi minulle). Itse otan järkkärin matkaan ja nautin peleistä kaikin siemauksin!!

Ja päälle vielä miesten maaottelu Suomi-Ruotsi uutukaisella Hämeenlinnan Elenia Areenalla!! Avot!!

- Jorgos

Maalivahtien erityisvalmentaja palveluksessanne

Tampereen Classicin C1-poikien maalivahti Pietari Jääskeläinen Helsinki Junior Challenge 2014 -turnauksessa.

Nykyisessä valmennustehtävässäni esittelen itseni erityisvalmentajana. Hilpeyttähän se herättää ja se on ihan ookoo. Ainakin tehtävä saa heti positiivisen yleissävyn. Joukkueurheilu on täynnä osa-alueita, jotka ansaitsevat erityishuomiota varsinaisen lajivalmennuksen lisäksi. Fysiikkavalmentaja, henkinen valmentaja. Erityisvalmentajia kumpainenkin. Salibandyssä, kuten useassa muussakin maalipelissä, on eräs pelipaikka, joka suorastaan huutaa erityisvalmennusta: maalivahti.

Maalivahti poikkeaa oleellisesti muista lajin pelipaikoista ja se vaatii valmennuksellisesti erilaisen näkökulman ja erityishuomion. Valitettavan usein maalivahti on kuitenkin "mukanaroikkuja", hahmo maalin peittona, kun "joukkuetta" valmennetaan. Palloja keräillään muiden saadessa joukkuetaktisia ohjeita, liikutaan se mikä jaksetaan rytmityksen ollessa kenttäpelaajavetoinen ja pelipaikan vaatimat liiketaidot jäävät huomioimatta. Silti treenikulttuuri tuntuu elävän maalivahtien läsnäolosta, vaikka huomiotta usein jäävätkin. Ikään kuin kenttäpelaajien harjoittelu voisi onnistua vain ja ainoastaan kun läsnä on maalivahti, mieluiten kaksi.

Maalivahtien erityisvalmennuksen uupuminen on tietysti henkilöresurssikysymys. Jos tehtävällä on tekijä, se varmasti otetaan joukkueen toiminnassa mieluusti vastaan (vaikkei sitä osattaisikaan parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää). Isoilla seuroilla on jo olemassa organisoitua maalivahtivalmennusta, muttei välttämättä tietylle joukkueelle suoraan kohdennettuna. Tämä luo luonnollisesti maalivahdeille huomattavasti paremmat edellytykset toimia pelipaikallaan ja sen myötä koko joukkueen tuloksellisuus kohenee. Lisäksi seuran lajivalmentajien keskuudessa opitaan huomioimaan maalivahtien erityisvalmennukseen tarvittava aika joukkueen harjoitussuunnitelmissa. Ei siis enää liikelaiskoja pallopoikia, vaan pelin sisällä olevia täsmätreenaajia.

SSV:n B- ja C1-poikien maalivahti Jaakko Kariniemi Helsinki Junior Challenge 2014 -turnauksessa.

Pelipaikkana maalivahti vaatii samansuuntaisia fyysisiä taitoja kuin kenttäpelaajat, mutta erilaisilla painotuksilla. Siinä missä kenttäpelaajan optimaalinen peliasento valjastaa hänet lajin edellyttämiin nopeisiin suunnanmuutoksiin, maalivahdin peruspelaaminen lähtee sekin vankasta keskivartalon hallinasta. Maalivahti on pelillä koko ottelun ajan ja painopiste voi olla pelin luonteesta riippuen suurestikin oman joukkueen puolustuspelaamisessa. Tällöin maalivahdin pelaaminen vaatii hyvää fyysistä kestävyyttä ja pitkäkestoisia torjunta-asennon pitoja ja siihen paluita.

Lihas- ja liikemuistiin kirjoitettu torjunta-asentopaletti on pelaamisen perusta. Jokainen maalivahti maalaa omalla pensselillään ja erityisvalmennuksen tehtävä on yhdessä maalivahdin kanssa löytää tässä suhteessa sopivimmat sävyt. Torjunta-asentopaletin on tultava luontevasti, sillä pelitilanteissa reagoinnin on tapahduttava hetkessä. Käsien asento ja liikeradat ovat yksilöllisiä, mutta niissä pyritään yksinkertaisuuteen ja liiketehokkuuteen.

Liikkuakseen tehokkaasti maalivahdin on luonnollisesti omatta liikevahvat jalat ja pystyttävä liikkumaan nopeasti eri suuntiin, eri mittaisin välimatkoin, eri lähtöasennoista irrottamatta katsetta peliltä. Laadukkaat toistot ovat avain tässäkin. Reaktio-ominaisuudet noin yleisestikin on runsaan harjoittelun arvoisia ja sille on syytä varata myös erikseen aikaa lajiharjoittelun myötä tulevien laukausten lisäksi.

Jotta kaikki ei olisi näinkään yksinkertaista, tämä kaikki kääritään erikokoisiin paketteihin: maalivahdin fyysiseen kokoon. Valmennuksen on pystyttävä vastaamaan sen vaatimuksiin ja muutoksiin ajoissa, askel askeleelta.

Kirkkonummi Rangersin C1-poikien maalivahti Akseli Collander Helsinki Junior Challenge 2014 -turnauksessa.

Lisäksi maalivahtien erityisvalmentamisessa ei voi liikaa korostaa henkisen valmennuksen merkitystä. Kaikkea ohjailee korvien välin hyvinvointi. Keskittyminen, hetkessä eläminen, epäonnistumisten nollaus ovat oma herkkä maailmansa. Joku veskari on showmies, toinen viilipytty, kolmas taiteilijasielu. Huippuunsa viritettyinä kaikki elävät rutiineista sekä pelistä. Siksipä pelipäivävalmennus on maalivahtien osalta peräti turhaa. Valmistautuminen tulee niiltä osin tapahtua ennalta ja pelipäivä on korvien väliä, fokusointia. Pelin aikana maalivahdin ohjeistamista tulisi allekirjoittaneen mielestä välttää ja mahdollisesti pelin tauoilla tapahtuva ajatustenvaihto on lyhyttä, jos maalivahti sitä edes itse kaipaa.

Maalivahtien erityisvalmennuksen tulisi olla mukana kaikessa joukkueen toiminnassa ja sen suunnittelussa. Tämä ennen kaikkea maalivahteja itseään varten. Ovat sen ansainneet. Kaukana ovat ne ajat, jolloin heikoin ja ehkäpä pyylevin uhrattiin maalinsuulle.

Maalivahdin tulee olla haluttu pelipaikka. Löytyköön sieltä joukkueen "tähti", ryhmän kovakuntoisin urheilija, sitoutunein harjoittelija, peliälykkäin alin pelaaja ja vahva joukkuepelaaja.

Näitä lupauksia on onneksemme monia. Erityishuomioituina heitä on aikuisiälläkin.

Kuvissa esiintyvät maalivahdit valittiin kaikki kera TPS:n Olli Kuisman 2. marraskuuta 2014 pelattavaan 1999-poikien Tähdistöotteluun.

- Jorgos